IMG_4572.jpg

Viikko nyt tsempattu into piukeena. Mitään isompaa repsahdusta ei ole tapahtunut ja täytyy sanoa että turvotus minkä olen kerännyt vyötärön ympärille kortisonikuurin takia on alkanut laskemaan. Tänään käyn työpaikan puntarilla ja kerron sitten illalla tuloksia. Mittanauha ei ainakaan valehtele kun vyötärön ympäryksenkin sitten mittailen.

Niin olen pohtinut myös asiaa joka vaivaa minua suuresti joka päivä.....joo kerrottakoon,,,olen terveydenhoitaja,,,blaah. Joskus mietin että mitä minulla oikein on annettavaa kenellekkään,,,,saan päivittäin kuulla joko kollegoilta tai sitten asiakkailta vihjailuja painosta,,,eräs asiakkaani on kuntosaliohjaaja ,,juu,,,ja hän minulle oikeastaan ehdottikin että tuleppas kuule sinäkin salille niin saat itsesi kuntoon,,,juu,,ja blaa,,,olen asiaa nyt viritellyt tässä puoli vuotta ja miettinyt miten ja koska ja missä välissä,,,kunnes huomasin että juu minähän otan nuorimmaiset lapset mukaan salille kun siellä on alle 12 vuotiaille lapsiparkki,,,joten homma hoituu sillälailla,, nyt kun vihdoin kahden vuoden nukkumattomien öiden jälkeen nukkuminenkin on alkanut luonnistumaan perheessämme,,,puuta kopuuttaa,,,  vhänän liiankin hyvin...,,ja kyllä se alkaa näköjään ainainen painon kommentointi ottamaan itsetunnon päälle. Erityisesti kun siitä kommentoivat kollegat. Ikään kuin koko maailman keskiössä olisi lihavat ihmiset ja heidän kuihduttamisensa normaali mittoihin,,,,,ilkeyttä se on eikä mitään hyvän hyvyyttä. Jos minulla olisikin isot jalat tai vaikkapa epämuodostuma niin niille asioille ei voisi mitään mutta tämä lihavuus on jotenkin sellainen asia joka on kaikkien oikeudella kommentoitavissa. Tähän asti olen pystynyt hoitamaan homman kotiin huumorilla,,,mutta en enää,,,kyllä se on kaikella pisteensä ja loppunsa.....

Mutta siis että hyvä viikko on ollut, ei vaivuta synkyyteen.,,,,,minä vielä teille näytän.....