Viikko ja päivä mennyt . Eilen olisi pitänyt punnita, mutta tyttö oli vienyt puntarin lukkojen taakse (tapaa nukkua puntari huoneessaan ovet lukossa) ja hirmuinen kiire yhdistettynä vielä pieneen flunssaan  ei ole mieltä ylentävää. Lisäksi takaraivossa paukuttaa myös se ettei halua koko puntarille tällaisen makaamisviikon jälkeen ja mielellään kiertää jos se vain on mahdollista. Tänään sitten otin sen puntarin esiin ja herätin nukkuvan tyttäreni joka edelleen siis puntari huoneessaan nukkuu. Pakko-pakko-pakko .Hikikarpalot valuivat kun astuin vaaálle. ajattelin kamalia asioita. Miten tuommoista pientä vehjettä voikaan niin pelätä. Voin sano etten ole viikkoon puntarilla käynyt, arvelin painon nousseen vähintään kilon jos ei puolitoista. Mutta mutta ,,,,vain 100 gr + voisin tässä vaiheessa huutaa hoosiannaa jee,,,,yli viikko sairastelua ja makaamista,,,olen niin monista mieliteoista kieltäytynyt ja jokainen kieltäytyminen on ollut vaivan arvoinen. Tänään sali kutsuu puolentoista viikon tauon jälkeen, vaikkei olo vieläkään ole ihan hyvä, mutta tästä on hyvä jatkaa. Hymyjä ja iloa päivääsi...