Piitkä tauko kirjoituksessa.

Mä olen kuulen s ollut niin jurppiintunut tähän lentsuun joka ei lähde ei millään. Ei kuurilla tai millään muullakaan ja nyt on imusolmukkeet nivusessakin alkanut suurentumaan että epäilin jo jotain pahemman sortin tautia puhjenneeksi, mutta verikokeiden perusteella siis edelleen mycoplasmaa joka on siis NIIN PERKELEELLINEN tauti ,,,sanon huutamalla koska se on todella sitä.

Minen kestä enää tippaakaa. Töissä sinnitellään ja kotona kituutetaan helvetin rajamailla jotenkuten hengissä. Mies oli viime viikon töissä kiitettävän paljon ( kaksi yötäkin pois) niin kyllä huomasi vain että voimat ihan loppuu. Joka päivä mietin kilojani,,,,joka päivä toivon huomista parempaa,,,joka päivä petyn,,,ei taaskaan, ei sittenkään, nyt poskiontelotulehus iski,,,,,milloin minä oikeen toivun,,,,,en koskaan.....

Tätä minun viime vuoteni oli, tosin olin itse terveempi, mutta nuorimmainen oli sitten minunkin edestä sairaana...

Tämä talvi on sitten sairasteltu koko sakki ja minä kaikista eniten. Uskomattomat perkeleelliset 3 kk..tana....kuulkaaygvtfihjn,lö:Ä_:,.m

En sano tähän kohtaan enempää. Toivon että sinä voit paremmin. :)