Olen lukenut blogeja. Kauniista kodeista, kilteistä lapsista, onnellisista vanhemmista ja toimivista ystävyyssuhteista.

Harmittavan harvassa blogissa saa lukea elämän haasteista, hankaluuksista, murheista , sairauksista ja sen sellaisista.

Halutaan näyttää ulkokullattu ja siloteltu totuus. Asetellaan astiat ja kukat somasti , poistetaan kuvista häly ja meteli, sotku.

Juuri se mistä minä olen kiinnstunut.

Luulen, tai ainakin uskon ja pienellä varauksella jopa toivon , että onnellisten blogien kirjoittajilla olisi elämässään edes niitä pieniä jokapäiväisiä murheita.

Minua kiinnostaisi tietää mitä täydellisyyttää kuvien ja kirjoitusten takana sitten oikeasti on.

Mutta sitä en saa tietää koskaan. 

Minulle jää vain kuristava tunne siitä että oma elämäni ja blogini onkin jotain ihan muuta. Tavallista elmää tavallisine (kaiketi) murheineen.

Tänään minä sinnittelen. Söin viikolla makkaran ja roskaruokaa,,,ja kesälomalle lähtevän työkaverin tuomaa mokkapiirakkaa vai mitä se oli.....

Paino junnaa ja mieli on synkkyyden sumentama.

 

Jos ,,,,mutku,,,,, ei,,,,,,